Marraskuu 2022

Elämän kirjo on kyllä taas tullut esiin tässä kuussa. Kaikkea on koiran kasvatuksessa koettu ja nähty.  Tiedossa on ollut, että aina joka pentueessa on kaikki niin hyvät, kuin huonot asiat mahdollisia.  Mutta kyllä se silti surulliselta tuntuu, kun näitä ikäviä asioita joutuu kohtaamaan. Ajatuksin niihin valmistautuminen etukäteen on tilanteen ollessa päällä heikko lohtu, mutta onneksi ajan kukiessa eteenpäin vähän helpottaa. 

Katan pentueessa esiintyy polvien löysyyttä. Saadessamme tietoon pentueesta ensimmäiset polvitulokset jotka olivat kakkosta, saimme onneksemme suurimman osan pentueesta tutkimuksiin ja ainakin yksi menee vielä joulukuussa.  Tuloksissa ei ollut hurraamista, toiset kakkosen polvet löytyivät :C  Lisäksi kahdet ykkösen. Yhdet nollat.  Ainoa onni tässä asiassa, jos niin voi edes sanoa on, että nyt tiedetään koirien tilanne ja perheet tietävät seurata ja hoitaa koiriaan tämän tiedon ja tulevien lisätutkimus tietojen avulla mahdollisimman hyvin. Näin varhaisessa vaiheessa hoitojen tulokset ovat lupaavampia kuin vasta myöhemmin olisi.  Tietää huomioida asian myös harrastuksissa ja lihaskunnon ylläpidossa.

Katalle tämä oli siis ensimmäinen ja viimeinen pentue.  Moni on sanonut, että eri uroksen kanssa tilanne on toinen.  Toki niinkin ehkä, mutta katsomme kuitenkin, että Katan perimässä yksilö tasolla on varmasti sen verran paljon altistavaa tekijää, vaikka hänellä itsellään onkin priimat tulokset, eikä ongelmia muutoinkaan ole tähän asti ollut;  ettemme lähde kokeilemaan geeniloton tuloksia enempää.

Kata jatkaa kuitenkin elämää niinkuin ennenkin, yhtä iloisena ja härpäkkänä.  Harrastaen ja touhuten niinkuin ennenkin, Katan puolesta emme kanna huolta ja surua.

Elämään muutoin kuuluu normaalia arkea ja hulinaa.  Eero ja Eevi kasvaa ja pitävät vanhemmat koirat vireänä ja liikkeessä :)  Hallilla ovat käyneet riekkumassa aina välillä .... putken läpimeno on ihan paras juttu siellä ja tietenkin ympäri hallia juokseminen.  Vaipatkin ovat hyväksyneet itselleen :)  Siinä tohinassa en voi luottaa noin nuoriin koiriin ettei vahinkoa tule, niin parempi laittaa vaipat.

Lotta labbikselle kävimme tässä jo aiemmin katsastamassa suunniteltua sulhoa, johon kyllä ihastuimme kovin <3 . Emmeköhän me kuitenkin "hanskat tiskiin" tunteen jälkeen (Katan petue) jatka suunnitelmiamme ja toteuta tämän isännän projektin eteenpäin, kunhan Lotan juoksu alkaa.

Woltti aloitti näyttelyissä aikuisten luokat erinomaisesti juniorikehissä ja tämän astinen huippuhetki näissä kolmessa näyttelyssä, missä on ehtinyt  käymään, on luonnollisesti nyt Jyväskylän näyttelyn lauantai päivä. Jossa Woltti oli isosta joukosta kolmanneksi paras uros ja vielä koko näyttelyn Juniorikoirien (kaikki näytelyssä olleet rodut) toinen.   Hienosti " nuori mies" jaksoi viikonlopun vetää ja otti kyllä niin upean rennosti kokooma kehässä lauantaina (vaikka saimme siellä odotella todella pitkään), kun tuomari kävi kaikkia koiria läpi. Minä niin sitten tykkään tästä "herrasta" <3

Joulunaikaa ja tunnelmaa pikkuhiljaa kerrytettään mielialaan ja sen myöden käännetään katsetta kohti tulevaakin vuotta.  Elämään kaikkineen kuuluu, niin alamäet kuin ylämäet ja ne on vain hyväksyttävä.

Kohti uusia suunnitelmia harrastusten parissa mennään.